Kansakunta itsenäistyy. Suomi 1914-1920

Lähdeteoksia

Eduskunnan historia, vanha ja uusi sarja; Eduskunnan pöytäkirjat useissa kirjastoissa

Valtioneuvoston historia

Itsenäistymisen vuodet 1917-1920, 1-3, toim. Ohto Manninen

Punaisen Suomen historia: Marja-Leena Salkola, Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1917-18 ennen kansalaissotaa; Lappalainen Jussi T., Punakaartin sota; Rinta-Tassi, Osmo, Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena: Juhani Piilonen,  Vallankumous kunnallishallinnossa; yhteenvetoteos: Yhden kortin varassa. Suomalainen vallankumous 1918

Suomen vapaussota vuonna 1918 1-6 ja Suomen vapaussota 1-8

Juhani Paasivirta, Suomi vuonna 1918; Suomen itsenäistymisen vaiheet

Lappalainen Jussi T, Itsenäisen Suomen synty

Kari Selén ja Ali Pylkkänen, Sarkatakkien armeija, Sarkatakkien maa (suojeluskuntien historia, vanhempi: N. V. Hersalo)

Yrjö Blomstedt, K. J. Ståhlberg

Juhana Aunesluoma ja Martti Häikiö (toim.), Suomen vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas

J. E. O. Screen, Mannerheim (muita M-elämäkertoja Jägerskiöld, Heinrichs)

Matti Lauerma, Kuninkaallinen Preussin 27. jääkäripataljoona (muita jääkäriteoksia: Lackman, Pentti Airio, Walter Horn

Itsenäisyyden muotoilijat. Porvarillisten puolueiden valtuuskunta 1917-1919, toim. Aappo Kähönen ja Kauko Rumpunen (pöytäkirjadokumentti)

Tuomo Polvinen, J. K. Paasikivi, Venäjän vallankumous ja Suomi

Jaakko Paavolainen, Väinö Tanner; Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa (punainen ja valkoinen terrori, vankileirit)

Einar W. Juva, P. E. Svinhufvud

Kari Hokkanen, Kyösti Kallio

Santeri Alkion päiväkirjat, Aulis J. Alanen, Santeri Alkio

Vesa Vares ja Kaisa Häkkinen, Sanan valta. E. N. Setälä

Hannu Soikkanen, SDP:n historia

Eino Ketola, Kansalliseen kansanvaltaan

Anthony Upton, Vallankumous Suomessa 1-2

Pirkko Leino-Kaukiainen ja Vesa Vares, Suomalaiskansallinen kokoomus

Maalaisliitto-keskustapuolueen historia 1 (Ilkka Hakalehto), 2 (Juhani Mylly)

Martti Häikiö, Historia ja väärät profeetat; V. A. Koskenniemi. Suomalainen klassikko

Netissä

Suomen kansallisbiografia 1-10 (elämäkerrasto myös kirjana) kansallisbiografia.fi

Kaikki teokset löytyvät Suomen kansallisbibliografiasta: fennica

Helsingin yliopiston kirjastot ja kirjojen saatavuustiedot: helka

Eduskunnan kirjasto: lib.eduskunta.fi

Arkistolaitos/Kansallisarkisto www.arkisto.fi ; sota-arkisto on Kansallisarkiston osa

Työväen arkisto (SDP) www.tyark.fi

Kansan arkisto (ent. SKP, SKDL, VL) www.kansanarkisto.fi

Porvarillisen työn arkisto (Kok.) http://arkisto.kokoomus.net

Keskustan ja maaseudun arkisto www.keskusta.fi

Multimedia Vapaussota 1918, kapina sisällissota, kansalaissota (vapaussota.fi)

Suomen sotasurmat 1914-1922. Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto   http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main

Lauri Väättänen: Lauri Miettinen ja asekätkentä Vakka-Suomessa. Omakustanne 2014. 416 s.

Majuri Lauri Miettinen johti asekätkentää Vakka-Suomen suojeluskuntapiirissä. Hänen asemansa oli 2. yleisesikuntaupseeri. Lokakuussa 1944 alkaneena julkisena tehtävänä oli kotiuttamisen valvonta ja salaisena tehtävänä aloittaa sotavarustuksen hajavarastointi sekä pataljoonan suuruisen isku-/sissijoukon perustamisvalmistelut oman piirinsä alueella. Hankkeen paljastuttua Miettinen pidätettiin 5.7.1945 ja pidettiin vangittuna 15.10.1947 saakka. Oikeudessa hän sai vuoden ja neljän kuukauden vankeustuomion. Lähes 1 500 muuta asekätkentään osallistunutta tuomittiin oikeudessa.

Tuusniemellä syntynyt ja Kuopion Lyseon käynyt Lauri Miettinen (1907-1971) opiskeli 17. kadettikurssilla vuosina 1933-1935. Eri tehtäviin kuului mm. Vehmaan suojeluskuntapiirin aluepäällikkyys. Talvisotaan hän osallistui komppanian päällikkönä (6./JR 13) ja jatkosotaan pataljoonan komentajana (III/JR 56).

Teoksen rakenneratkaisuna Miettisen sotilasuran ja elämäkerran yhdistäminen Vakka-Suomen asekätkennän kokonaisuuden ja eri alueiden kuvaukseen toimii hyvin. Erityisen ansiokasta on lähdekriittinen työskentely niin suurten taustatapahtumien kuin eri yksityiskohtien kuvauksessa: Lokalahti, Pyhäranta, Uusikaupunki, Taivassalo ja Kustavi, Vehmaa, Laitila ja Kodisjoki sekä Mynämäki, Mietoinen ja Karjala.

Pitkät lainaukset kuulustelupöytäkirjoista ovat arvokasta dokumentaatiota ja tuovat esiin asian inhimillisen puolen eli sen, miten eri henkilöt suhtautuivat kuulusteluihin. Mukana kuljetetaan asekätkennästä ja sen tutkimuksesta käydyn keskustelun analyysiä. Kirjan kuvitus ja etenkin kartat ovat ensiluokkaisia.

Tulevan tutkimuksen tehtäväksi jää selvittää venäläisillä alkuperäislähteillä, miten asekätkentää arvioitiin valvontakomissiossa ja laajemmin Neuvostoliiton johdossa. Toinen kiinnostava jatkotutkimuksen aihe on verrata Suomen asekätkentää muiden maiden sodanjälkeisiin vaiheisiin, mistä Mauno Jokipiin eurooppalaisesti vertaileva SS-historia on hieno esimerkki.

Everstiluutnantti evp. Lauri Väättäsen julkaisema teos on omakustanne, jota varmaankin voi tilata häneltä itseltään (asuu Helsingissä).